torstai 13. helmikuuta 2014

Keittiön pöydän ääressä

Meillä on riehunut pari päivää vatsatautiepidemia, ja perheen pienimpään näyttää lisäksi iskeneen flunssakin. Nämä eivät ole niitä arkielämän huippuhetkiä, joten olen yrittänyt karsia aikataulusta kaiken ei-niin-välttämättömän. Itselläni olo on eilisen aallonpohjan jälkeen kuitenkin jo hieman helpottanut, joten johan tässä ehtii bloggaamaankin.

Sain Suvilta Yläkylän tuuliviiristä haasteen kertoa oman kodin lempipaikasta. Kuten olen jo moneen otteeseen maininnut, meillä on kotona niin keskeneräistä, että lähes kaikissa huoneissa on jotain, minkä haluaisin muuttaa. Toisaalta lähes jokaisessa huoneessa on myös kivoja paikkoja ja suosikkihuonekaluja, joten vaihtoehtoisia lempipaikkoja on useampikin.


Ensin meinasin valita lempipaikakseni keittiön puusohvan, koska sillä pötköttelemme usein yksivuotiaan kanssa lukemassa hänen kirjojaan. Sohvalla on myös kiva lukaista lehteä, jos tekee mieli hetki lepäillä. Tästä huolimatta valitsen kuitenkin keittiön pöydän. Olen ollut tosi onnellinen viime kesänä löytämästämme pöydästä, joka tuli meille ilmaiseksi ja korvasi mäntypuisen pirtinpöydän. Vanha pöytä oli tosi kulunut ja omaan silmääni väärää tyyliä, joten tämä toinen pöytä tuntuu onnenpotkulta, vaikka kulunut se on sekin.

Keittiön pöydän ääreen houkuttelee tietenkin ruoka. Olen aina ollut perso hyvälle ruualle ja tykännyt myös sen laittamisesta, joten arvostan ruokapöydän ääressä vietettyjä hetkiä. Pyrimme siihen, että söisimme kotona ollessamme samaan aikaan ja kaikki saman pöydän ääressä, perheen pienimmän liityttyä ruokavahvuuteen vielä entistä enemmän. Valitettava paha tapa niin minulla kuin miehelläkin on kuitenkin ruokapöydässä lukeminen, joten mitään täydellistä tapakasvatusta nämä yhteiset ruokahetket eivät ole.


Entisessä elämässäni pieni onnenhetki oli aamupalan yhteydessä rauhassa nautittu sanomalehti, mutta kun keskittyneeseen lehdenlukuun ei enää ole mahdollisuutta, haluan pitää tavasta kiinni edes pieninä murusina kaikissa niissä väleissä, missä lehteä hiukankin ehtii selailla. Tästä johtuen muuten pöytä on aina täynnä vanhoja sanomalehtiä, koska mielessä kytee pieni toivo, että sen eilisenkin lehden ehtisi vielä lukea kunnolla…


Keittiön pöydän ääressä on myös mukava suunnitella tulevaa. Tai ei se aina niin mukavaa ole, kun on pakko kaivaa kalenterit esiin ja yrittää sovittaa sinne jotain mikä ei ota mahtuakseen. Toisaalta on hauska visioida uusia remontteja ja sisustusjuttuja samalla kun syödään iltapalaa. Jostain syystä saan parhaat ideani nykyään iltaisin, tai ainakin illalla niitä ehtii miettiä, kun pikkuihminen on jo nukkumassa. Aika tyypillinen lause iltavuorosta palaavalle miehelle on: ”Hei, mulla on idea!” Nykyään hän on jo sen verran tottunut näihin ideapurkauksiin, ettei välttämättä näytä siltä, että haluaisi heti paeta ovesta takaisin ulos. 


Pöytämme on siitä käytännöllistä mallia, että sen saa kokoon pieneksi, kolmelle ihmiselle juuri sopivaksi pöydäksi, mutta vieraiden tullessa sen saa pidennettyä sopivaksi jopa kymmenelle. Arkielämässä pyrimme pitämään pöydän pienenä paitsi tilankäyttösyistä, myös siksi, että isompi pöytä keräisi aivan mahdottomasti tavaraa.

Viime aikoina olen miettinyt, pitäisikö pöydälle sittenkin hankkia pöytäliina. Pöydän maalipinta on kauniisti kulunut, mutta toisaalta kulunut pinta ei välttämättä ole kovin helppo pitää puhtaana. Vahankankaista en kuitenkaan niin innostu. Joskus pidän pöydällä pientä valkoista puuvillaliinaa, mutta se on pikemminkin koriste. 

Tämä oli muuten ensimmäinen blogihaaste, johon olen koskaan osallistunut. Ja nyt se pitäisi vielä jakaa viidelle bloggaajalle eteenpäin. Valintani ovat


Napatkoot haasteen muutkin jotka tahtovat!

9 kommenttia:

  1. Eipä ole ihme, että keittiöstä löytyy mielipaikkasi...on se niin ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän keittiössä on kyllä aika ihanaa melkein kaikki muukin kuin pöytä. Ainoastaan keittiön kaapit kaipaavat pikaista fiksausta, mistä syystä yritänkin rajata ne pois kaikista kuvista ;) Niin no joo ja tapetit...

      Poista
  2. Pitää ilman muuta tarttua haasteeseen! Viikonloppuna toivottavasti ehdin kuvata :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kiva! En malta odottaa, mikä sun lempipaikkasi on.

      Poista
  3. Tämä haaste sopiikin ihan täydellisesti tähän kiireisen työviikon päätteeksi, saapas nähdä joko viikonlopun aikana ehdin (eli jaksan) näpytellä ja kuvata jutun valmiiksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa viikonloppua, ehdit tai et, vapaallahan saa puuhata mitä huvittaa :)

      Poista
    2. Sehän tässä blogin kirjoittelussakin on mukavaa, että sitä voi kirjoittaa silloin kun huvittaa eikä ulkopuolisten määräämien tai toivomien määräaikojen mukaan. :)

      Ja mukana siis ollaan jo! Viikonloppuja!

      Poista
  4. Mahdoton tehtävä suoritettu. :)

    VastaaPoista